Opiskelu Suomessa

Helsingin yliopisto

Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi kasvatus elämänkulussa, koulutus sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Ilmiöitä tutkitaan yksilöllisistä ja yhteisöllisistä, sekä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista.

Helsingin yliopistossa voi suorittaa kasvatustieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot sekä 55 opintopisteen aineopinnot. Aineopintovaiheessa opiskelija voi valita kolmelta eri painopistealueelta, jotka ovat kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri; opetus ja oppiminen; oppiminen työelämässä. Maisteriopinnoissa on kaksi painopistealuetta, kasvatus, koulutus ja kulttuuri sekä opetus ja oppiminen, jotka painottuvat joko kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen. Oppiminen työelämässä -painopistealue jatkuu erillisessä Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelmassa (erillisvalinnassa). Tarjolla on myös Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma (yhdessä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa), johon on myös oma erillinen valintansa.

Sivuaineopintoja on kandidaatintutkinnossa vähintään 60 opintopisteen laaja sivuainekokonaisuus, jonka lisäksi vapaasti valittavia opintoja pääsääntöisesti 20 op:n verran. Maisterin tutkintoon kuuluu 35 opintopistettä sivuaineopintoja ja/tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelija voi myös sisällyttää maisterin tutkintoonsa opettajan pedagogiset opinnot (35 op), johon järjestetään erillinen valinta sekä soveltuvuuskoe. Kolmen kuukauden pituinen (10 op) pakollinen harjoittelu sisältyy maisterin tutkintoon.

                                                         

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa perehdytään sivistyksen, kasvatuksen, koulutuksen, elinikäisen oppimisen, työelämän kehittämisen ja osaamisyhteiskunnan perusteisiin sekä niiden edistämiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Koulutusohjelma on rakennettu elinikäisen oppimisen näkökulman pohjalta, ja se antaa laaja-alaiset valmiudet kasvatusalan tehtävissä toimimiseen ja mahdollistaa joustavan sijoittumisen monenlaisiin tehtäviin.

Itä-Suomen yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen asiantuntijakoulutuksen (kasvatustieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot), jonka sisällä voi valita pääaineekseen kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa valmiudet maisteriopintoihin ja perusvalmiudet työelämässä toimimiseen. Maisterin tutkinto tuottaa laaja-alaiset valmiudet koulutuksen, suunnittelun, hallinnon, henkilöstön kehittämisen, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Monipuoliset vapaasti valittavissa olevat sivuaineet (suoritettava vähintään yksi 60 opintopisteen laajuinen kokonaisuus) mahdollistavat suuntautumisen oman kiinnostuksen mukaan. Sivuaineilla on merkitystä oman akateemisen ammattitaidon kehittämisessä ja sen suuntaamisessa. Tutkintoon on myös mahdollista sisällyttää aikuisopettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka siältyvät osittain pääaineopintoihin. Maisteriopintoihin sisältyy harjoittelu.

Tampereen yliopisto

Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteesta valmistuneet suuntautuvat tutkimuksen, koulutushallinnon, koulutussuunnittelun ja aikuiskoulutuksen tehtäviin. Kasvatustieteellistä asiantuntemusta tarvitaan paitsi koulutuksen myös entistä enemmän teollisuuden ja kaupan aloilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen menestys kansainvälisissä koulutusvertailuissa on lisännyt kiinnostusta koulutuksen kansainvälisiin kysymyksiin, koulutuspolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen.

Tampereen yliopistossa siirryttiin tutkinto-ohjelmiin 1.8.2012. Opiskelijat tekevät alemmat korkeakoulututkintonsa laaja-alaisissa kandidaattiohjelmissa, joissa opintokokonaisuuksia voi valita yli yksikkörajojen. Kandidaattiohjelmista opiskelijat voivat hakeutua useisiin tieteenalan mukaisiin maisteriopintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan on kolme hakukohdetta, joista yksi on Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohde. Kyseiseen hakukohteeseen hyväksytty opiskelija suorittaa kandidaattiohjelmassa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot sekä yleisiä valmiuksia antavat opinnot (sis. kieli- ja viestintäopinnot). Opiskelija voi suuntautua uratoiveidensa mukaisesti, opintopistemäärien rajoissa, valitsemalla yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja yli yksikkörajojen. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus sisällyttää KK- ja KM-tutkintoihin myös opettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Maisteriopinnot koostuvat kolmesta opintosuunnasta, joista opiskelija valitsee tulevaisuuden suunnitelmiinsa, uranäkymiinsä sekä kiinnostuksen kohteisiinsa parhaiten sopivan. Kasvatuksen yhteiskunnalliset kytkennät -opintosuunta tarjoaa välineitä tulkita kasvatuksen ja koulutuksen globaalia toimintaympäristöä ja siinä vaikuttavia mekanismeja. Kasvatuksen pedagogiset kytkennät -opintosuunta keskittyy monitieteisen pedagogisen asiantuntijuuden kehittämiseen. Kasvatuksen viestinnälliset kytkennät -opintosuunta soveltuu mediakasvatuksesta ja visuaalisesta kulttuurikasvatuksesta kiinnostuneille.

Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteen opiskelijat suorittavat KK-tutkinnossa valinnaisia opintoja yhteensä vähintään 85 op. KK-tutkintoon tulee sisältyä yksi laaja valinnaisten opintojen kokonaisuus (50-60 op) jostakin muiden yksiköiden oppiaineesta. Lisäksi opiskelija suorittaa 25-35 op muita valinnaisia opintoja siten, että niihin sisältyy ainakin kaksi vähintään 10 op:n kokonaisuutta. Maisteriopinnoissa valinnaisia opintoja suoritetaan yhteensä 35 opintopistettä, joihin sisältyy ainakin kaksi vähintään 10 opintopisteen kokonaisuutta. Maisteriopintoihin sisältyy myös 10 op:n laajuinen harjoittelu jossain kasvatus- tai koulutusalan organisaatiossa.

Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta on profiililtaan maamme laaja-alaisin. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen vahvuutena on ihmisen elämäkaaren eri vaiheisiin ja elämänalueisiin kohdistuva tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi vanhemmuus ja perhesuhteet, oppiminen ja vuorovaikutus, henkilöstön kehittäminen, työssä oppiminen. Kampuksella sijaitsevat valtakunnalliset Kasvatusalan keskuskirjasto ja Koulutuksen tutkimuslaitos.

Aineopintovaiheessa valitaan pääaineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede, jonka voi halutessaan vaihtaa syventävien opintojen alussa. Kandidaatintutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa (180 op), ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa (120 op). Opetus järjestetään yksikön tutkimuksellisten vahvuusalueiden pohjalta, joita ovat muun muassa yhteisöllinen oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt; kasvatusajattelu, vanhemmuus ja perhesuhteet; ammatillinen identiteetti ja aikuisena oppiminen. Yksikössä tehdään sekä lapsuus- ja perhetutkimusta että aikuiskasvatuksen ja gerontologian tutkimusta, eli tutkimusta tehdään koko elämänkulun näkökulmasta. Opintojen kuluessa perehdytään kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin, tieteenalojen käsitteistöön sekä tutkimusmenetelmiin. Maisteriopintojen loppuvaiheeseen sisältyy myös 10 op:n harjoittelu tutkimus-, koulutus- tai hallintotehtävissä. Opinnäytteiden aiheet voi valita yksikön keskeisiltä tutkimusalueilta, mikä on hyödyllistä etenkin mahdollisten jatko-opintojen kannalta.

Sivuaineita voi valita kiinnostuksen mukaan eri tiedekuntien lisäksi myös toisten yliopistojen opintotarjonnasta. Suosittuja sivuaineita Jyväskylän yliopistossa ovat olleet yhteiskuntatieteelliset aineet, kuten psykologia, sosiologia ja filosofia. KK-tutkintoon sisältyy 92 opintopisteen verran sivuaineopintoja (vähintään yksi 60 op:n kokonaisuus), mutta laajuus voi myös olla vähemmän riippuen yleis-, kieli-, pääaineopintojen- ja pakollisen laajan sivuaineen yhteen lasketusta pistemäärästä. KM-tutkinnossa sivuaineopintoja ja vapaasti valittavia opintoja on yhteensä 35 op. Tutkintoon voi sisällyttää opettajan pedagogiset opinnot (60 op) tai aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin.

                                

Lapin yliopisto

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin tieteelliset ja ammatilliset valmiudet ottaen huomioon myös yliopiston ulkopuolisen työelämän ja tutkimuksen vaatimukset. Koulutus antaa myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen kasvatustieteessä ja aikuiskasvatustieteessä.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi suorittaa 180 opintopisteen laajuisen kandidaatin tutkinnon sekä 120 opintopisteen laajuisen maisterin tutkinnon. Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai mediakasvatus. Pääaineen opinnot voivat suuntautua myös sukupuolentutkimukseen sekä aikuiskasvatustieteessä ja kasvatustieteessä kasvatuspsykologiaan. Tarkemmat kuvaukset pääainevaihtoehdoista löytyvät linkkien takaa.

Kasvatustiede

Aikuiskasvatustiede

Mediakasvatus

Vapaasti valittavat ja monipuoliset sivuaineet mahdollistavat suuntautumisen oman kiinnostuksen mukaan. Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella sivuaineina erityispedagogiikkaa, globaalikasvatusta, kasvatuspsykologiaa, sukupuolentutkimusta sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa, joiden lisäksi opintoja voi suorittaa myös muista tiedekunnista. Opinnot voi valita joko suppeaksi (25 op) tai laajaksi (60 op) sivuaineeksi. KK-tutkinnossa on suoritettava yksi laaja sivuaine ja KM-tutkinnossa yksi suppea sivuaine, joiden lisäksi valinnaisia opintoja on yhteensä 17 op (15+2 op). Tiedekunnassa järjestetään myös 60 op:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, joihin hakeudutaan erillisessä haussa ja jotka on mahdollista sisällyttää maisterin tutkintoon kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen sekä mediakasvatuksen koulutuksissa.

Oulun yliopisto

Kasvatusalan koulutuksen tieteellisenä perustana on kasvatustieteen, psykologian ja sosiologian tieteenperinteet sekä tiedekunnassa harjoitettava tutkimustyö. Koulutuksen ammatillisena perustana ovat kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtävät sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtävät erilaisissa ohjaustoimintaa tarvitsevissa organisaatioissa.

Kasvatustieteiden koulutuksessa voi olla pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Koulutuksessa suoritetaan 180 opintopisteen laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ja 120 opintopisteen laajuinen kasvatustieteen maisterin tutkinto.

KK-tutkinnossa sivuaineita on suoritettava joko yksi laaja (60 op) ja yksi suppea sivuaine (25 op) tai vaihtoehtoisesti kolme suppeaa sivuainetta (yht. 75-85 op), ja vaihtoehtoisia opintoja eli mitä tahansa korkeakoulutasoisia opintoja 0-20 op. KM-tutkinnossa sivuaineita on suoritettava joko yhden aineen aineopinnot (35 op) tai vaihtoehtoisesti yhden aineen perusopinnot (25 op) sekä vapaasti valittavia opintoja 0-10 op. Maisteriopintoihin sisältyy 10 op:n harjoittelu, jonka tavoitteena on tutustua kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian ammatillisiin sovelluksiin, tukea opiskelijan ammatillista suuntautumista ja urasuunnittelua sekä syventää teoriaopintojen yhteyksiä käytäntöön. Harjoittelun lisäksi aineopintovaiheessa suoritetaan työelämäopintoja 8 opintopisteen verran. Tiedekunnassa järjestetään myös opettajan pedagogiset opinnot (35 op).

Turun yliopisto

Kasvatustieteet kuuluvat ihmistieteisiin, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden leikkauspisteeseen. Kasvatustiedettä lähellä olevia tieteenaloja ovat psykologia, sosiologia, filosofia ja historia. Kasvatustiede on hyvin monitieteinen oppiaine, joten sen opiskelu antaa valmiudet monentyyppisiin asiantuntijatehtäviin kasvatuksen ja koulutuksen laajoilla kentillä. Liioittelematta voidaan sanoa, että monipuolisuus ja laajat mahdollisuudet ovat laitoksen tarjoaman koulutuksien vahvuuksia. Kasvatustieteellisen tutkimuksen alaan kuuluu kasvatus ja koulutus kaikessa laajuudessaan. Laitoksella tehtävä tutkimus keskittyy pääasiassa kasvatussosiologisiin, kasvatuspsykologisiin ja kasvatushistoriallisiin aiheisiin varhaiskasvatuksesta ikääntyneiden kouluttautumiseen.

Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella on mahdollista opiskella pää- tai sivuaineina kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa. Kaikki kolme koulutusta johtavat kasvatustieteiden maisterin tutkintoon. Pää- ja sivuaineiden valinnoilla, työharjoittelupaikan sekä opinnäytetyön aiheen valinnoilla voi jo opiskeluaikana suuntautua itseään kiinnostaville alueille. Koulutukset mahdollistavat myös suuntautumisen opettajanuralle. Lisäksi Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma.

Kasvatustieteen koulutus on yliopistollista tutkimukseen perustuvaa kasvatusalan asiantuntijakoulutusta, joka johtaa kasvatustieteen kandidaatin ja -maisterin (KM) tutkintoihin (120+180 op). Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat koulutus-, kasvatus- ja oppimistapahtuman teorioihin ja käytäntöihin sekä kasvatus- ja koulutustutkimuksen menetelmien itsenäiseen ja kriittiseen käyttöön. Koulutuksessa perehdytään koulutusjärjestelmien kehitykseen, rakenteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin sekä koulutusorganisaatioiden rakenteen ja toiminnan yleisiin periaatteisiin. Opiskelun aikana opiskelija saa valmiuksia koulutussuunnitteluun sekä arviointiin. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulutus antaa vahvan pohjan tieteelliselle jatko-opiskelulle. Osalla opiskelijoista on mahdollisuus saada aikuis- ja ammattikasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Sivuainetarjonta Turun yliopistossa on laaja. Sivuaineiksi tutkintoon voi valita esim. psykologiaa, sosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa, filosofiaa, valtio-oppia, kansantaloustiedettä, hallinto-oikeutta, viestintää ja kulttuurihistoriaa. KK-tutkintoon kuuluu vähintään 50 opintopistettä sivuaineita (joko kahdet perusopinnot à 25 op tai yhdet perus- ja aineopinnot yht. 60 op) sekä muita opintoja 10-24 op (voivat olla sivuaineopintoja tai muita yliopiston järjestämiä opintoja). KK-tutkintoon sisältyy Orientointi työelämään -kokonaisuus, mikä sisältää 8-12 opintopisteen laajuisen työharjoittelun. KM-tutkintoon sisältyy 46-50 op muita opintoja, jotka voivat muodostua sivuaineopinnoista, muista opinnoista ja/tai opettajan pedagogisista opinnoista.

Åbo Academi, Vaasan yksikkö

Åbo Academin Vaasan yksikkö vastaa koko maan ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi myös opiskella yleistä kasvatustiedettä sekä aikuiskasvatustiedettä.